Viisi todistusta Jumalan olemassaolosta – tomistinen todistus

Tämä teksti kuuluu sarjaan, jossa käsittelen Edward Feserin esittämiä jumalatodistuksia. Ensimmäinen osa sisältää kirjan yleisesittelyn ja aristoteelisen argumentin, toinen osa käsittelee uusplatonistista argumenttia.

Suoraan asiaan: Tomistinen todistus perustuu olemassaolon (eksistenssi) ja olemuksen eroon. Taustaoletuksena on, että olioilla on aina olemus. Olemus merkitsee sitä, mitä olio on. Feser määrittelee olemuksen useamman kerran siten, että olemus on kunkin asian luonto (nature. Ihminen esimerkiksi on klassisen määritelmän mukaan ”järjellinen eläin”. Olion olemus on siis se, minkä perusteella se on se, mitä se on. Olemuksia ei kuitenkaan ole olemassa erillään olioista, joten mitään tästä maailmasta erillistä olemusten todellisuutta ei ole. (Feser on siis tässä aristoteelikko eikä platonisti.)

Olion olemassaolo ei ole pääteltävissä sen olemuksesta. Ihmiselle voidaan kuvailla, mitä lentolisko, yksisarvinen ja leijona ovat. Jos hän ei ole aiemmin kuullut niistä, hän ei voi pelkän kuvauksen perusteella päätellä, että yksi niistä on olemassa, toinen on ollut mutta ei enää ole ja kolmas on mielikuvituksen tuotetta.

Meille tuttujen asioiden olemassaolo on kontingenttia. Se tarkoittaa, ettei niiden olemassaolo ole loogisessa mielessä välttämätöntä. Esimerkiksi se, että tiikereitä on olemassa, ei ole samalla tavalla itsestään selvästi totta kuin 2+2=4. Pystymme kuvittelemaan maailman, jossa tiikereitä ei koskaan ollutkaan, tai maailman, jossa ne on metsästetty sukupuuttoon. Tällainen kuvitteellinen todellisuus ei ole sisäisesti ristiriitainen, toisin kuin kuvitelma maailmasta, jossa 2+2=3.

Kontingenttien olioiden olemassaolo ei siis seuraa välttämättä niiden olemuksesta. Jonkin täytyy saada ne olemaan. Sen täytyy olla jotain niiden ulkopuolista. Oliot eivät voi välittää olemassaoloa itselleen, sillä saadakseen jotain olemaan on oltava ensin itse olemassa. Jokin ulkopuolinen siis ikään kuin lisää olemassaolon olion olemukseen. Jokin saa sen olemaan joka hetki. Jos tämä jokin puolestaan on sellainen, että sen eksistenssi ja olemus ovat erotettavissa, sekin tarvitsee jotain, mikä saa sen olemaan, jne. Täytyy siis olla olemassa jotain, jossa ei ole olemuksen ja eksistenssin eroa. Tämän olion eksistenssi seuraa suoraan sen olemuksesta.

Olio, jonka olemassaolo seuraa sen olemuksesta, on Feserin mukaan puhtaan aktuaalinen kuten aristoteelisen argumentin esittelemä aktualisoimaton aktualisoija. Ero eksistenssin ja olemuksen välillä nimittäin sisältää potentiaalisuuden. (Olio, jonka eksistenssi ja olemus ovat erotettavissa, on kontingentti. Kontingentti olio on olio, joka voisi olla olematta olemassa. Näin ollen se on potentiaalisestiolematon. Olemattomien olioiden potentiaali olla olemassa puolestaan ei ole aktualisoitunut. Ainoa olio, joka on välttämättä olemassa, on se, jonka eksistenssin ja olemuksen välillä ei ole eroa.)

Näin ollen oliolla, jonka eksistenssi ja olemus ovat erottamattomat, on aktualisoimattoman aktualisoijan ominaisuudet, kuten täydellisyys jne. Samoin kuin aktualisoimattoman aktualisoijan kohdalla, voi olla olemassa ainoastaan yksi olio, jonka eksistenssi ja olemus ovat erottamattomat.

Vasta-argumentteja

Vasta-argumentit ovat samantapaisia kuin kahden aiemmin käsitellyn todistuksen kohdalla.

Feser käsittelee tomistisen todistuksen yhteydessä Humen vasta-argumenttia, joka vaikuttaisi sopivan muihinkin todistuksiin: voimme kuvitella syyn ja seurauksen ketjun, joka kulkee loputtomiin ajassa taaksepäin. Jos siitä otetaan tarkasteluun mikä tahansa ketjun jäsen, sille löytyy aina syy. Kaikkien olioiden eksistenssille olisi tällöin niiden ulkopuolinen syy eikä olisi tarpeen päätellä, että on olemassa ketjun ensimmäinen jäsen, joka eroaa perustavalla tavalla sen muista osista.

Feser kuitenkin huomauttaa, että tomistisessa todistuksessa on kysymys siitä, mikä saa kunkin olion olemaan olemassa juuri nyt. Kyse ei ole olemassaolon ketjun ajallisesta alkupisteestä. Hyvin samanlainen vasta-argumentti kumottiin jo aristoteelista argumenttia käsittelevässä luvussa.

Tässä luvussa oli piristävästi hieman oikeaa akateemista filosofista debattia. Feser käsittelee Anthony Kennyn vasta-argumenttia. Kyse on varsin teknisestä väännöstä olemassa eksistenssin käsitteeseen liittyen, joten en avaa sitä tässä tarkemmin, vaan sullon kirjallisuusviitteet alaviitteeseen: [1].

Ajatuksia

En voi väittää vielä täysin ymmärtäväni tomistista olemuksen käsitettä. En ihan hahmota, mitä Feser tarkoittaa olemuksen ja olemassaolon välisellä erotuksella. Jälleen tuntuu siltä, että olen hypännyt hädin tuskin uimataitoisena altaan syvään päähän, vaikka tämän pitäisi olla populaari esitys.

Feser kuitenkin puolustaa ”essentialismiaan” ajattelemisen arvoisella tavalla. Hänen mukaansa maailma näyttää sellaiselta kuin olettaisimme sen näyttävän, mikäli asioilla olisi todelliset olemukset. Ensinnäkin samanlaisten asioiden välillä vallitsee keskinäinen yhteys. Kaikki tammet ovat keskenään yhtäläisiä tavalla, jolla ne eivät ole yhtäläisiä esimerkiksi kivien kanssa. Tämä ja tuo kuparinpala muistuttavat toisiaan tavoilla, joilla kumpikaan niistä ei muistuta rautaa, jne. ”These groups manifest common causal powers and other properties in just the way we would expect if there were a common real essence or nature they all instantiated”. (s. 141) Tällainen yhteneväisyys olisi ihmeenomaista, jos saman luontoisia asioita yhdistäisi vain inhimillinen luokittelu.

Olioilla on lisäksi sisäinen, ajallinen yhteneväisyys. ”An oak, a polar bear and a sample of copper will each behave over time in a uniform and predictable manner, exhibiting characteristic properties and patterns of operation, persisting despite changes in superficial features, and having parts that function in an integrated way. This too is just what we would expect if each of these things had a real essence or nature, and would be mysterious if what we thought of as their essence was merely a matter of human convention.” (s. 142)

Feserin mukaan moderni luonnontiede toimii olemusajattelun kanssa yhteensopivalla tavalla. Koejärjestelyissä havainnoidaan hyvin erityisiä olosuhteita, mutta havaintojen pohjalta tehdään kuitenkin päätelmiä siitä, miten asiat yleensä käyttäytyvät. Tätä voisi kuvata ikään kuin asioiden kätkettyjen olemusten selvittämisenä.

Kysymyksiä kuitenkin jäi. En ole täysin vakuuttunut, että olemuksen ja olemassaolon ero on niin selvä kuin Feser antaa ymmärtää.

Onko esimerkiksi mikään kontrafaktuaalinen (tosiasioiden vastainen, kuviteltu asiaintila) todella mahdollista? Feserin argumentaatio näyttää lähtevän siitä, että esimerkiksi yksisarvisten olemassaolo on todella mahdollista niin, että emme voi yksisarvisen olemuksen kuvauksesta päätellä, onko se olemassa. Mutta onko asia näin? Voisiko kyse olla sen sijaan siitä, että emme vain tiedä tarpeeksi maailmasta, että osaisimme olion kuvauksen perusteella sanoa, onko se olemassa vai ei? En tarkoita tätä siinä triviaalissa mielessä, että jos tietäisimme kaiken maailmasta, tietäisimme myös, onko siinä sellaista olentoa kuin yksisarvinen. Tarkoitan sitä, että tuntisimme maailman rakenteen niin syvällisesti tasolla, että voisimme sanoa, ettei tuollaista olentoa edes voisi olla olemassa.

Oletetaan argumentin vuoksi, että todellisuus on mekaanisen deterministinen siten, että tietynlaiset luonnonlait tuottavat aina välttämättä tietynlaisen maailman. Tällaisessa maailmassa luonnonlait riittävän hyvin tunteva havainnoitsija voi yksisarvisen kuvauksen kuullessaan tietää, voiko näiden luonnonlakien puitteissa syntyä tilanne, jossa yksisarvisia on olemassa. Hän siis voi päätellä olion kuvauksesta, onko niitä olemassa kuvatussa maailmassa. Tällöin erottelu olemuksen ja olemassaolon välillä ei olisi niin selkeä. Tällaisessa maailmassa voisi sanoa, että jos tunnemme olion olemuksen oikein, tiedämme, onko se olemassa. Tämä ei ehkä ole aivan sama kuin sanoa, että kyseisen olion olemus ja olemassaolo ovat identtiset, mutta hyvin lähellä se tulee.

Feser varmaan torjuisi tämän vasta-argumentin kyseenalaistamalla itse luonnonlakien loogisen välttämättömyyden. Yksisarvisten olemassaolon voisi päätellä niiden olemuksen kuvauksesta vain tiettyjen luonnonlakien puitteissa, mutta ei fysikaalisia luonnonlakeja edeltävällä ehdottomalla, loogisella varmuudella.

Toinen kysymys, jota mietin, palaa potentiaalisuuden ja aktuaalisuuden käsitteiden mielekkyyteen. Aristoteelikkona Feser esitti, että olemuksia ei ole (aktuaalisesti?) olemassa olioista irrallisina. Jos vain mahdollisia asiat ovat olemassa, eikö tämä silloin merkitse, että ei-aktuaalisten asioiden olemuksia ei ole olemassa? Näin ollen esimerkiksi sellaista asiaa kuin yksisarvisen olemus ei ole olemassa, jos sellaista oliota kuin yksisarvinen ei ole olemassa. Mikä silloin oikeastaan on yksisarvisen eksistenssin ja olemuksen ero? Tähän voisi varmasti tuoda avuksi potentiaalisuuden käsitteen: olio, joka voisi olla olemassa, on potentiaalisesti olemassa, jolloin sen olemuksesta puhuminen on mielekästä. Mutta entä jos ei ole valmis myöntämään potentiaalisille asioille olemassaoloa? Eihän yksisarvisia ole olemassa, vaikka niitä potentiaalisesti voisikin olla.

Jälleen tulee sellainen olo, että tässä yritetään karttaa pyörittelemällä todistaa maastokohteen olemassaolo. Jos todellisuus on maasto ja käsitteelliset kuvaukset siitä ovat kartta, voiko kartan avulla todella tehdä tällaisia todistuksia? Kysymys ei ole ihan yksinkertainen.


[1] Anthony Kennyn kirjat Aquinas (Oxford Univesity Press, 1980) ja Aquinas on Being (Oxford: Clarendon Press, 2002). Gyula Kliman artikkeli On Kenny on Aquinas on Being, International Philosophical Quartely 22 (2004), 567–580 ja saman kirjoittajan artkkeli Aquinas vs. Buridan on Essence and Existence kirjassa Later Medieval Metaphysics: Ontology, Language and Logic, e. Charles Bolyeard and Tondo Keele (New York: Fordham University Press, 2013), s. 30–44.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s